Umpi- ja paksusuoli

Hevosen umpi- ja paksusuoli muodostaa suuren käymissammion. Umpisuoli alkaa ohutsuolen sisällön tyhjentymiskohdasta. Umpisuoli on noin 1 metrin pituinen ja sisältää keskikokoisella hevosella noin 30 litraa rehusulaa. Paksusuolen rakenne on monimutkaisempi ja muodostaa kaksinkertaisen hevosenkengän muodon (selänpuoleinen ja vatsanpuoleinen lynkkysuoli) alkaen umpisuolen yhtymäkohdasta jatkaen kohti maksaa vatsaontelon etuosassa. Seuraavaksi se jatkuu vatsaontelon takaosassa lannemutkaan jatkuen jälleen eteenpäin päättyen lopulta peräsuoleen.  

Umpi- ja paksusuolessa on runsaasti mikrobeja (bakteereja ja alkueläimiä, taulukko 5), jotka sulattavat kuitupitoisia hiilihydraatteja, kuten selluloosaa, hemiselluloosaa ja pektiiniä. Yksikään näistä ei hajoa ohutsuolessa. Hevonen, kuten muutkin kasvissyöjät, ovat riippuvaisia mikrobien tuottamista entsyymeistä saadakseen energiaa näistä kuitupitoisista hiilihydraateista. Selluloosan sulatus steriilissä umpi-paksusuolessa olisi mahdotonta.

pH, ammoniakkipitoisuus ja suolen sisällön mikrobimäärä ruoansulatuskanavan eri osissa karkearehua syövällä hevosella:

Ohutsuoli Umpisuoli Paksusuoli pH
7.4 6.6 6.6 pH
52 29 54 Ammoniakki-N, mg/l
36 492 363 Bakteeria/g x 10E+6
0.9 2.6 21.4 E. Coli/ g x 10E+6
0 5600 0 Alkueläimiä/g


Mikrobien määrä hevosen umpi-paksusuolessa on samalla tasolla kuin märehtijöiden etumahoissa. Mikrobien aktiivisuuteen ja määrään vaikuttaa suuresti umpi-paksusuoleen saapuvan rehusulan ravintoainepitoisuus, kulkunopeus ja suolen seinämän rauhasten puskurointikyky. Tehokkaaseen mikrobien kasvuun tarvitaan riittävästi typpeä (raakavalkuaisena, aminohappoina tai ammoniakkina). Pieni määrä helppoliukoisia hiilihydraatteja (tärkkelys ja monosakkaridit) nopeuttaa bakteerien kasvua ja valkuaisen synteesiä.

Lyhytketjuiset rasvahapot (etikkahappo, propionihappo, maitohappo ja voihappo), joita bakteerit tuottavat kuidun hajottamisen yhteydessä, imeytyvät verenkiertoon ja ne käytetään energianlähteenä. Bakteerit muodostavat myös suuria määriä vesiliukoisia B-vitamiineja (taulukko 6), mutta ei ole tiedossa kuinka tehokkaasti nämä imeytyvät. Joka tapauksessa tavanomaisessa rasituksessa oleva hevonen saa riittävästi B-ryhmän vitamiineja ja C-vitamiinia. Kuitenkin raskaassa valmennuksessa oleville hevosille usein annetaan lisää B-ryhmän vitamiineja, vaikkakin tarkkoja tarpeita näille vitamiineille ei kansainvälisestä kirjallisuudesta löydy.

B-vitamiinien pitoisuudet rehussa ja suolen sisällössä mg/kg kuiva-ainetta

Vitamiini Rehu Umpisuoli Paksusuoli, alkuosa Paksusuoli, loppuosa
B1 1.1 7.1 7.8 7.8
B2 0.4 7.0 9.2 12.2
B6 0.2 2.4 6.1 6.2
Niasiini 3.0 121.0 96.0 119.0
Pantoteenihappo 0.8 39.2 34.4 20.5
Biotiini 0.01 0.2 3.8 2.3
Foolihappo 0.1 3.0 4.7

2.7

 


Umpi-paksusuolessa suolen sisältö asteittain kuivaa veden ja ionien imeytymisen seurauksena.